Tähtäinjousi

Tähtäinjousi on tyypiltään perinteinen vastakaarijousi, jossa käytetään tähtäintä ja vakaimia. Itse jousi koostuu keskiosasta ja lavoista. Nuolimateriaalina käytetään tyypillisesti hiilikuitua. Jousen ulkoasu on hyvin tekninen, mutta toimintaperiaate on sama kuin historiallisissa jousityypeissä. Laukaisu suoritetaan perinteisesti sormilla ja sallitut välineet ovat tiukasti säännöillä rajattu.

Tähtäinjousta nimitetään myös olympiajouseksi. Nimensä mukaisesti tämä jousityyppi on ainut, joka on olympialaisten ohjelmassa. ­Kilpailumuodot jakaantuvat muiden aselajien tavoin tauluammuntaan ja maastoammuntaan. Tauluammunnassa kilpaillaan ulkokenttien lisäksi sisätiloissa lyhyemmillä ammuntamatkoilla. Ulkokaudella kilpailut ammutaan joko perinteisessä FITA-kierroksen tai nykyaikaisen pudotuskilpailun muodossa. FITA-kierroksella ammutaan neljältä eri matkalta yhteensä 144 nuolta. Naiset ampuvat pisimmän matkan 70m ja miehet 90 etäisyydeltä. Junioreilla matkat ovat lyhyempiä. Pudotuskilpailu on nopeampi rytminen kilpailumuoto, jota käytetään mm. olympialaisissa. Kilpailussa ammutaan yhdeltä matkalta (ulkona 70m) lyhyt peruskilpailu, jonka jälkeen kilpailu jatkuu pariotteluina päättyen kahden parhaan ampujan finaaliin. Samaa kilpailumallia käytetään myös sisäammunnassa, jossa kilpailumatka on 18m. Lisäksi kaikissa kilpailumuodoissa ammutaan joukkuekilpailuja.

Tähtäinjousella ammutaan myös maastossa, jossa kierretään vaihtelevaan maastoon rakennetulla radalla. Haasteena maastoammunnassa on matkojen arviointi ja ammuntakulmat. Myös maastoammunnassa kilpailut voivat huipentua finaaliotteluihin. Suomella on vahvat perinteet tähtäinjousiluokassa. Kirkkaimpina saavutuksina neljä olypiamitallia sekä lukuisia MM- ja EM-tason mitalleja. Myös Wilhelm Tell on saavuttanut menestystä tähtäinluokassa. Alkaen Tapio Rautavaarasta tämän päivän kansainvälisen tason Telliläisiin (Aki Virtanen, Vesa Vaajamäki, Juhana Rüster).